perjantai, 16. maaliskuuta 2012

Kuvapläjäys

Meillä on ollut taas vissiin niin kiirettä, että blogin päivityskin on unohtunut...

Meille kuuluu hyvää, pojat voivat mainiosti ja prinsessa kasvaa sekä kukoistaa.
Olemme nauttineet talven riemuista ja kevätauringosta.
Lumi on pyörähtänyt muutamassa näyttelyssä sekä mätsärissä. Menestys on ollut 5-7 kk PEN1 kahdesti, Lumi tosin ainoana luokassaan ja mätsäreissä SIN PEN 3 kahdesti. Ja huhtikuussa mennään taas!

Tässä joukko kuvia, jotka puhukoot puolestaan. Linssiluteena lähinnä Lumi-kultamme, mutta vilahtaa siellä pojatkin joukossa.

Lenkille menossa

Luminen Lumi

Ruttu-kulta

Urho-kulta

"Täältä tullaan!"

Lumi poseeraa

Lumi 7kk

Neiti edestä päin

Lumi ja Ruttu rapsuteltavana

Lumi koirapuistossa

"Lääh, puuh, on tää leikkiminen rankkaa..."

"Mikäs keppi sulla on siinä?"

maanantai, 23. tammikuuta 2012

Ystävän kanssa on ihanaa!

Halusin jakaa nämä kuvat siitä, kuinka tuo prinsessa on valloittanut meidän poikienkin sydämet.
Etenkin Urho on ollut sellainen mörökölli, että sen vieressä ei ole saanut nukkua kukaan.

Katsokaa nyt näitä kullanmuruja.

Urho <3 Lumi


Ruttu <3 Lumi

Lumi seikkailulla.

Lumi pääsi eilen mukaan äänestysreissulle.
Kun kansalaisvelvollisuus oli hoidettu, niin suuntasimme metsälenkille sellaiseen metsään, jossa Lumi ei ole ennen käynyt.
Vähän tytsyä jännitti uudet hajut ja paikat, taitaa hiukan olla jotakin mörköilyä ikään liittyen.

Tässä kuvia reissulta:

Ensin tarkkaillaan, että mihin on tultu.

Sitten nuuhkitaan, että ketä täällä on käynyt.

Seuraavaksi tähystellään oikealle...

...Ja vasemmalle.

Sitten voikin jo juosta.

Ja juosta lisää.

keskiviikko, 4. tammikuuta 2012

Uudet kujeet

Vietimme uutta vuotta ystäviemme luona Viekijärvellä. Koko koirapoppoo oli matkassa mukana ja joka iikka oli ihmeissään lumen määrästä.
Meillä kun ei ollut lähtiessä lunta yhtään...
Lumi viihtyi erityisen hyvin, kun pääsi peuhaamaan ihanan leopennun, Olivian kanssa. Lisäksi Lumi treffasi velipoikansa Buddhan.
Kotiin matkusti TOOSI väsynyt tyttö, kun oli viitisen päivää heilunut hyvässä seurassa.

Meillä ihmisilläkin oli oikein mukavaa. Aika sujui loistavassa seurassa herkkujen äärellä. Pääsimme laskemaan pulkkamäkeä, ampumaan raketteja ja valamaan tinaa.

Pojilla oli ehkä vähän tylsää, kun joutuivat oleilemaan paljon autossa, mutta onneksi ilmat suosivat ja pääsivät hekin pihalle temmeltämään ja lenkkeilemään ihan riittävästi.

Ruttu joutui lääkäriin joulun alla ja siellä selvisi, että poitsulla oli melko vakava eturauhastulehdus. Hoidoksi saatiin huisin pitkä antibioottikuuri ja suositus kastroida koira eli taasen on se operaatio edessä. Toivottavasti Ruttu toipuu Urhoa nopeammin ja helpommin.

Ruttu eilisellä lenkillä.
Lumi on edelleen mitä ihanaisin neiti, hirveän helppo ja sopeutuvainen. Ikää on nyt melkein viisi kuukautta ja painoa noin 23 kiloa.
Lumin kanssa lähdetään piakkoin treenailemaan pentukehiin, katsotaan, miten meidän "luonnonlapsi" malttaa keskittyä.
Lumi 3.1.2012

Tarkkana kuin porkkana!

En tiedä, miten tämä koira on saanut luvan nukkua sohvalla, kun ei ne muutkaan...

Lopuksi vielä pari yhteiskuvaa.
Saatiinhan sitä lunta! Pojat ihmettelevät tuiskua.

Koko jengi.
Tälläistä meille tällä kertaa.

tiistai, 13. joulukuuta 2011

Kaikenlaista.

Taitaa olla taas aika päivitellä meidän kuulumisia. Aika on jälleen kerran mennyt kuin siivillä, meillä on siivoiltu vanhoja romuja nurkista pois muutaman pikkuremontin tieltä. Ja tietysti koiruudet kahmaisee arjesta oman osansa.

Eilan toiveesta ensin Urhon jälkikuulumisia..=)
Urhohan on edistynyt jäljellä paljon ja siitä on tullut varsin varma tekemään töitä.
Urhon suoritukset ovat nykyään kautta linjan tasaista, varmaa ja sinnikästä työtä.
Urhon menoa jäljellä on ilo seurata, sillä se ei luovuta, vaikka homma olisi vaikea vaan etsii niin kauan, että löytää.

Aiemmin syksyllä kokeilimme järjestää Urholle "oikean" etsintätilanteen, jossa se joutuu sulkemaan tien vierustan tien molemmin puolin ja etsimään kohdan, josta jälki lähtee. Myöskään koiran ohjaajalla eli Villellä ei ollut tietoa siitä, mitä ja mistä löytyy.

Urho aloitti kulkemalla tien oikean puolen lävitse. Se löysi esineen, jolta ei kuitenkaan lähtenyt jälki ja ilmaisi sen upeasti ja kertoi myöskin selvästi, että tästä ei mitään lähde pidemmälle.
Sen lisäksi se ilmaisi paikan, jossa oli suht vahva ihmisen haju yhdessä kohdassa (harhautus, joka oli tehty hyppäämällä autosta ja takaisin autoon), mutta ilmoitti selvästi siinäkin, että jälkeä ei löydy.

Sitten siirryttiin vasemmalle puolella ja hienosti jaksoi Urho etsiä, vaikka mitään ei ollut vieläkään löytynyt. Toki se palkattiin aiemmista löydöistä.
Lopulta löytyi jälki, joka lähti tien penkalta metsään. Ei jäänyt koiraa katsomalla epäselväksi, että nyt löytyi ja Urho jaksoi kulkea vielä jäljenkin läpi sekä nostaa esineet matkalta, lopusta löytyi maalimies-Jussi.

Urhon kärsivällisyys riitti hienosti siihen, että vaikka mitään ei ensin löytynyt, niin se jatkoi etsimistä pyydettäessä ja teki koko ajan töitä, joka lopulta sitten palkittiin, kun jälki löytyi.

Urho teki myös yön yli vanhentuneen jäljen marraskuussa. Tämä jälki oli noin 14 tuntia vanha ja haastetta oli melkein liikaa, mutta senkin Urho sinnikkäästi selvitti ja maalimies löytyi. Sen jälkeen oli kyllä väsynyt!

Muuten Urho voi vaivoihinsa nähden hyvin. Säännöllinen hierominen ja lisäravinteet ovat toistaiseksi riittäneet pitämään ukkelin toimintakykyisenä ja iloisena. Selvästi Urho arvostaa pehmeitä nukkumapaikkoja entistä enemmän ja lepäilee mielellään vauhdikkaiden puuhien päälle, mutta liikkuu terveen oloisesti ja leikkii sekä syö hyvin.
Urholiini <3


Rutun kanssa on mennyt vaihdellen. Selvästi se on ottanut itselleen enemmän tilaa Urhon kastroinnin jälkeen ja kokeilee välillä sellaisia temppuja, mitä sillä ei ole ollut koskaan ennen, kuten rähjääminen vieraille koirille. Myöskin hajut kiehtovat sitä kovasti ja välillä se on lenkilläkin pidettävä kiinni, jotta se ei häviä jonkin hajun perään.

Edelleen se on sellainen mylvivä ilopilleri ja touho, jonka aivot unohtuvat välillä narikkaan.

Jäljellä käynnistä Ruttu nauttii edelleen, mutta siinäkin on edetty vaihdellen. Välillä menee hyvin, välillä huonommin ja sielläkin kaikki häiriö sekä hajut tuovat oman haasteensa. Nyt on kokeiltu sitä, että kouhotus ei johda mihinkään vaan homma pysähtyy heti, kun sekoilu jonkin asian perään alkaa. Jotain tulosta ehkä onkin jo havaittavissa.

Lisäksi Ruttu on toiminut babysitterinä Lumille, toisinaan innoissaan ja toisinaan ei niin innoissaan.
Lastenvahti työssään.


Ja viimeisenä Lumi-Umppa-Lumppa-Lumppari-The Prinsessa, joka on nyt 17 viikkoa vanha.

Neiti painaa nyt 18,2 kiloa, ruokahalu on pohjaton ja kroppa on pelkkiä jalkoja. Hampaat vaihtuvat parhaillaan ja puruvimma on varsin villi. Turkkikin alkaa vaihtua karkeampaan karvaan ja viimeisetkin pumpulikarvat katoavat hiljaksiin.

Lumikin on käynyt jäljellä ja tykkää kovasti hommasta. Lisäksi se on kulkenut mukana kylässä ja kaupassa. Pentukerhossa on käyty leikkimässä koko syksy ja tutustuttu erinäköisiin ja -kokoisiin pentuihin.

Lumi on luonteeltaan kovin tasapainoinen ja melko helppo pentu. Se on rohkea ja reipas ja tutustuu mielellään kaikkiin ja kaikkeen. Se on myös tottelevainen ja tuntuu oppivan asioita helposti.
Toki se on välillä myös oikea hirviö hampaineen, joka laukkaa ympäri kämppää ja tekee sekunnissa kaiken, mikä on kielletty.
Mutta me ollaan ainakin tosi myytyjä, aivan ihana prinsessa!





EI MUUTA KUIN RAUHALLISTA JOULUNAIKAA JA RAILAKASTA UUTTA VUOTTA!

sunnuntai, 6. marraskuuta 2011

Lumi 12 viikkoa.

Lauman uusin jäsen täytti viikko sitten jo 12 viikkoa eikä ole enää ihan pieni pallero.
Rokotukset käytiin hakemassa maanantaina ja lääkäri kehui Lumia hyvännäköiseksi kaveriksi.
Painoa löytyy kokonaiset 12,8 kilogrammaa ja tahtoa sekä puhtia on kuin pienessä kylässä.

Lumi aloitti harjoittelemaan jäljestystä lähes heti kotiin tultuaan ja nyt on takana jo kolmet oikeat treenitkin. Prinsessa rrrrakastaa tätä hommaa ja tajusi heti jutun juonen. Kuuluisaa malttia saisi vaan tulla vielä lisää.
Eilen Lumi teki vajaan sata metriä pitkän jäljen, jolla oli useita esineitä ja metri metriltä rauhoittui. Esineillä Lumi tarjoaa jo lähes aina maahan menoa ilmaisuksi ja sitä nyt harjoitellaan, että se vakiintuisi.

Istuminen sujuu vaihdellen, mutta siitä Lumi on jo hajulla.
Luokse tulee lähes aina kutsuttaessa heti ja riemuiten.
Ruokaa osaa odottaa istuen ja kontaktissa, alkaa syömään "ole hyvä"-käskyllä.
Lenkillä on irti ja osaa seurata ihmisen perässä.

Paljon muuta täsmällistä meillä ei vielä osatakaan, kun ollaan keskitytty enemmän toimivan suhteen luomiseen ja laumassa olemisen opetteluun kuin käskyihin.
Lumilla on onneksi liuta taitoja omasta takaa, esimerkiksi kaiken kielletyn pureskelu, kissojen jahtaaminen, pissailu, isompien härkkiminen jne... Onneksi näillä taidoilla on taipumus kadota pikku hiljaa...

On se vaan semmoinen prinsessa.

Poseeraamassa.

Väsynyt prinsessa.


KUKKUU!

Puutarhurin töissä.

sunnuntai, 2. lokakuuta 2011

Prinsessa on saapunut

Meillehän ei todellakaan pitänyt tulla nyt mitään kolmatta koiraa, mutta niin siinä vain kävi, että kun kuulimme Villen suosikkitytön olevan vielä vailla omaa kotia niin meillehän se sitten päätyi...

Tervetuloa kotiin "Lumi"!

Lumi saapui ystäviemme kennelistä, kuinkas muutenkaan eli Besaroon-kasvatteja on hänkin. Prinsessa saapui kotiin viikko sitten ja minun unelmani narttukoirasta lauman jatkeena täyttyi.

Neiti on mielettömän reipas ja utelias, tasapainoisen tuntuinen pentu. Silloin, kun on hereillä niin touhuaa sata lasissa ja nukkuu yhtä sata lasissa, ei haittaa, vaikka seinät kaatuisi ympäriltä.

Pojat on vielä hiukan ihmeissään tulokkaasta.
Urho komentelee Lumia murahtelemalla, kun tirppana hiipii liian lähelle ja toisaalta sitten taas nuuhkii salaa uteliaana, kun kukaan ei huomaa.
Ruttu ei oikein ymmärrä, mikä voi olla noin pieni, onko se koira vai ei. Välillä innostuu leikkimään Lumin kanssa ja välillä juoksee karkuun teräviä hampaita.
Lumi päikkäreillä.

Pihalla puuhailemassa.

Lumin ja mamman herkkä hetki.  

Pojat nauttivat syksyn viilenevistä ilmoista ja peltolenkeistä. Jälkitreenitkin on taas saatu käyntiin kuuman kesän jälkeen.

Tässä muutama kuva syyskuulta.

Ruttuliini huilaamassa.

Urho maisemia katselemassa.

Ihanat ukkomme <3.

Turinatauko.