Eilan toiveesta ensin Urhon jälkikuulumisia..=)
Urhohan on edistynyt jäljellä paljon ja siitä on tullut varsin varma tekemään töitä.
Urhon suoritukset ovat nykyään kautta linjan tasaista, varmaa ja sinnikästä työtä.
Urhon menoa jäljellä on ilo seurata, sillä se ei luovuta, vaikka homma olisi vaikea vaan etsii niin kauan, että löytää.
Aiemmin syksyllä kokeilimme järjestää Urholle "oikean" etsintätilanteen, jossa se joutuu sulkemaan tien vierustan tien molemmin puolin ja etsimään kohdan, josta jälki lähtee. Myöskään koiran ohjaajalla eli Villellä ei ollut tietoa siitä, mitä ja mistä löytyy.
Urho aloitti kulkemalla tien oikean puolen lävitse. Se löysi esineen, jolta ei kuitenkaan lähtenyt jälki ja ilmaisi sen upeasti ja kertoi myöskin selvästi, että tästä ei mitään lähde pidemmälle.
Sen lisäksi se ilmaisi paikan, jossa oli suht vahva ihmisen haju yhdessä kohdassa (harhautus, joka oli tehty hyppäämällä autosta ja takaisin autoon), mutta ilmoitti selvästi siinäkin, että jälkeä ei löydy.
Sitten siirryttiin vasemmalle puolella ja hienosti jaksoi Urho etsiä, vaikka mitään ei ollut vieläkään löytynyt. Toki se palkattiin aiemmista löydöistä.
Lopulta löytyi jälki, joka lähti tien penkalta metsään. Ei jäänyt koiraa katsomalla epäselväksi, että nyt löytyi ja Urho jaksoi kulkea vielä jäljenkin läpi sekä nostaa esineet matkalta, lopusta löytyi maalimies-Jussi.
Urhon kärsivällisyys riitti hienosti siihen, että vaikka mitään ei ensin löytynyt, niin se jatkoi etsimistä pyydettäessä ja teki koko ajan töitä, joka lopulta sitten palkittiin, kun jälki löytyi.
Urho teki myös yön yli vanhentuneen jäljen marraskuussa. Tämä jälki oli noin 14 tuntia vanha ja haastetta oli melkein liikaa, mutta senkin Urho sinnikkäästi selvitti ja maalimies löytyi. Sen jälkeen oli kyllä väsynyt!
Muuten Urho voi vaivoihinsa nähden hyvin. Säännöllinen hierominen ja lisäravinteet ovat toistaiseksi riittäneet pitämään ukkelin toimintakykyisenä ja iloisena. Selvästi Urho arvostaa pehmeitä nukkumapaikkoja entistä enemmän ja lepäilee mielellään vauhdikkaiden puuhien päälle, mutta liikkuu terveen oloisesti ja leikkii sekä syö hyvin.
 |
| Urholiini <3 |
Rutun kanssa on mennyt vaihdellen. Selvästi se on ottanut itselleen enemmän tilaa Urhon kastroinnin jälkeen ja kokeilee välillä sellaisia temppuja, mitä sillä ei ole ollut koskaan ennen, kuten rähjääminen vieraille koirille. Myöskin hajut kiehtovat sitä kovasti ja välillä se on lenkilläkin pidettävä kiinni, jotta se ei häviä jonkin hajun perään.
Edelleen se on sellainen mylvivä ilopilleri ja touho, jonka aivot unohtuvat välillä narikkaan.
Jäljellä käynnistä Ruttu nauttii edelleen, mutta siinäkin on edetty vaihdellen. Välillä menee hyvin, välillä huonommin ja sielläkin kaikki häiriö sekä hajut tuovat oman haasteensa. Nyt on kokeiltu sitä, että kouhotus ei johda mihinkään vaan homma pysähtyy heti, kun sekoilu jonkin asian perään alkaa. Jotain tulosta ehkä onkin jo havaittavissa.
Lisäksi Ruttu on toiminut babysitterinä Lumille, toisinaan innoissaan ja toisinaan ei niin innoissaan.
 |
| Lastenvahti työssään. |
Ja viimeisenä Lumi-Umppa-Lumppa-Lumppari-The Prinsessa, joka on nyt 17 viikkoa vanha.
Neiti painaa nyt 18,2 kiloa, ruokahalu on pohjaton ja kroppa on pelkkiä jalkoja. Hampaat vaihtuvat parhaillaan ja puruvimma on varsin villi. Turkkikin alkaa vaihtua karkeampaan karvaan ja viimeisetkin pumpulikarvat katoavat hiljaksiin.
Lumikin on käynyt jäljellä ja tykkää kovasti hommasta. Lisäksi se on kulkenut mukana kylässä ja kaupassa. Pentukerhossa on käyty leikkimässä koko syksy ja tutustuttu erinäköisiin ja -kokoisiin pentuihin.
Lumi on luonteeltaan kovin tasapainoinen ja melko helppo pentu. Se on rohkea ja reipas ja tutustuu mielellään kaikkiin ja kaikkeen. Se on myös tottelevainen ja tuntuu oppivan asioita helposti.
Toki se on välillä myös oikea hirviö hampaineen, joka laukkaa ympäri kämppää ja tekee sekunnissa kaiken, mikä on kielletty.
Mutta me ollaan ainakin tosi myytyjä, aivan ihana prinsessa!
EI MUUTA KUIN RAUHALLISTA JOULUNAIKAA JA RAILAKASTA UUTTA VUOTTA!
